Tokoa, ihmetystä ja oivalluksia... Ja viime hetken paniikki ennen koetta!

Tänään treenasin Kassun kanssa kytkettynä ja vapaana seuraamisia, muutamaa jäävää liikettä ja ruutua. Mutta kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä... Vein koiran hallitusti kentälle ja Kassu vaikutti olevan hyvässä vireessä.
Aloitimme kytkettynä seuraamisella ja sitten alkoi tapahtua: koira jätätti, oli paineistunut ja näytti aivan kauhealle! Pysähdyin, koiran istuessa perusasennossa, ja mietin samalla, että mitäs nyt?

Aloin innostamaan koiraa ja kehumaan pienestäkin yrittämisestä, mutta ei. Se ei onnistunut kuin hetken, ennen kuin koira taas oli paineessa. Siinä sitten alkoi sekunnin sadasosassa kauhukuvat tulemaan mieleeni tämän viikon toko-kokeesta sekä ensi viikon BH-kokeesta. En ikinä menisi tämän koiran kanssa kokeisiin -ajattelin! Vaihdoin koiran taluttimen tottuneesti oikeaan käteeni ja suureksi hämmästykseni koira oli ennallaan! Se seurasi lähes paremmin, kuin koskaan ennen!

Tajusin siinä samassa, että en ole treenannut juurikaan kytkettynä seuraamista ja varsinkaan niin, että talutin olisi vasemmassa kädessä (kuten BH:n säännöt edellyttävät). Kokeilin taas siirtää taluttimen vasempaan käteen kesken liikkeen -romahdus! Koira paineistui ja jätätti, mutta ei niin pahasti kuin aiemmin. Sain muutaman paremman suorituksen ja koira sai palkkansa.

Tämän kauhean episodin jälkeen oli vuorossa vapaana seuraaminen. Kassu oli aivan mielettömän hyvä, sellaista seuraamista se ei ole koskaan ennen esittänyt. Siinä tein samalla jäävät liikkeet ja ne onnistuivat hyvin.

Halusin koiralle kuitenkin vielä paremman kokemuksen kytkettynä seuraamisista, niinpä otin ne uudelleen. Varmistaakseni koiralle hyvän mielikuvan, otin treenilaukusta koiran huomaamatta, maailman parhaimman vinkuvan pinkki-pallon taskuuni.

Laitoin taluttimen suoraan vasempaan käteeni ja siitä liikkeille. Koira toimi!
Päätin siinä samalla, että nyt pidennän harjoitusta ja varmistan, että koiran vire ja mielentila pysyvät balanssissa. No pysyihän se! Kassun seuraamiset oli todella hyvät! Ja se ilme, kun vinkuva pinkki pläjähti lentoon... <3

Ruutu merkin kautta oli ihan helppo juttu tänään. Olen treenannut omalla pihalla pelkkää ruudun tarjoamista ja se on tuottanut tulosta.

Ajellessani kentältä kotiin, mitetin kovasti koiran käytöstä. Kassu on muuttunut. Se ei enää sähellä niin kovin, pystyy keskittymään ja kuuntelemaan. Sivukäyttäytymisenä se on pehmennyt, häsläyksen ja lapsellisuuden katoamisen myötä.

Päätin peruuttavani Kassun kastraation, koska en uskalla ottaa riskiä, että koira pehmenisi luonteeltaan entisestään. Pitäköön poika vehkeensä, vaikka koskaan niillä ei tule mitään käyttöä olemaan.

Katson huomenna, että onnistuinko luomaan koiralle paremman mielentilan kytkettynä seuraamiseen. Toivottavasti!